Katsoin tanskalaista "vanhasta uutta" -ohjelmaa ja niillä oli juustonkimpale aamupalapöydässä ja sen päällä puukko! Ei ollut mitään juustohöylän näköistäkään!
Siitäpäs tulikin mieleeni, kun tuttavani tytär opiskeli Skotlannissa, hänellä oli ollut kiivas väittely norjalaisen pojan kanssa, että kummassako maassa juustohöylä on keksitty! Norjalainen poika oli pyytänyt kotiväkeään lähettämään juustohöylän itselleen, samoin oli tehnyt tämä suomalainen tyttökin.
Siitäpäs tulikin mieleeni, kun tuttavani tytär opiskeli Skotlannissa, hänellä oli ollut kiivas väittely norjalaisen pojan kanssa, että kummassako maassa juustohöylä on keksitty! Norjalainen poika oli pyytänyt kotiväkeään lähettämään juustohöylän itselleen, samoin oli tehnyt tämä suomalainen tyttökin.
Heidän juustohöylilleen oli sittemmin Skotlanissa naureskeltu soluasunnossa! Ei siellä muut opiskelijat tienneet mitään moisesta kapistuksesta.
Minä väitin kivenkovaan tytölle, että hackmannilainen se höylä on, elikkäs ehta kotimainen! Olin melkoisesti väärässä! Se olikin v. 1925 norjalainen puuseppä, joka sen keksi.
Entäs sitten munaleikkuri, munakannel, munakitara tai munaviulu (miksikä sitä nyt halutaankaan kutsua)? Uskotaan, että tämä laite on keksitty saksalaisen yrittäjän Willy Abelin keksimänä vuonna 1909, ja vuonna 1911 hän sai patentin tästä innovaatiosta. Ei sekään ole kotimainen alkujaan. Mutta eipäs vaan sellaistakaan ole vieläkään joka maassa!
Onkohan Tanskanmaassa silleen mätää, ettei siellä ole vieläkään juustohöylää käytössä?
Entäs sitten munaleikkuri, munakannel, munakitara tai munaviulu (miksikä sitä nyt halutaankaan kutsua)? Uskotaan, että tämä laite on keksitty saksalaisen yrittäjän Willy Abelin keksimänä vuonna 1909, ja vuonna 1911 hän sai patentin tästä innovaatiosta. Ei sekään ole kotimainen alkujaan. Mutta eipäs vaan sellaistakaan ole vieläkään joka maassa!
Onkohan Tanskanmaassa silleen mätää, ettei siellä ole vieläkään juustohöylää käytössä?
Kommentit