Tavattihin tuas keväällä(kin) Olokan kans ja mä sain siltä tämmösen mukavan pannunalustan ja ku oikeen suuta kuivaa ja pitää lähtiä kylille, niin pannunalusen voi ottaa följyhyn! Siiton silloon moneksi.  Mustei olisi tullu valokuvaajaa. Tätäki kuvaa piti oikeen pirentää, muutoon tolisitta luullu, notta Oloka toi mulle mustan parran yskänlääkeputelin. No, yskänlääkettähän tämäkin oli. Siis on. Oli. Ollahan ny rehellisiä.

Moon ollu aina jotenki tykkööksis ovihin. Kotioloos ovet pitää olla huanehisin aina auki, minen voi siätää englantilaasis elokuvis, ku ne aina sulukoo ovia lähtiesnään! Kauhia paikka. Mutta näihin ovihin moon heikkona ja näiren ovien taas pitää olla suljettuna. Sisätiloos kaappien ovet ei saa olla raollaankaan eikä tiskipöyrän laatikonkaan yhtään olla renollaan. Harmi vaan ku mullei oo tällääsiä ovia eikä portahiakaan.
eikä eikä ny ainakaan Nämä ovet ja portahat aivan pyytää kertomahan satuja ja tarinoota, vähä höpisemähänki. Sitten moon heikkona keramiikkaa olevihin rosettiihin , tua pirempi on vartavasiten oikeen tehty mulle Wärkkäris Peltotuvas. Siinä lukoo notta:"päivän kerrallaan ryöstävät meiltä vuodet, jotka kulevat ohi." Saattaakos tuata paremmin tulla ja sanua.

Moon heikkona kans näihin ja

Mun pitää kulukaa ny lähtiä kylälle. Palatahan!

Edit: Ny mä vasta tulin kylältä, molin sellaases paikas, josta riittääs puhumista loppuvuareksi. Molin Peikkomuarin tyänä. Sen koto on kuin satutalo! Joka mutkassa ja notkelmassa on nähtävää ja koettavaa! Mun piti viälä tulla sanomahan, notta mä kerään näitäkin kirjapainokasteja. Niiton vasta kaks. Mitäs mä ny usiemmalla mitään tekisin. Ei oo tullu laitettua seinälle, mutta kivasti keräävät pölyä. Sitten mä kerään piparimuottia ja kakkuvuakia. Muut leipoo, mulla menöö aika vaan keräälyksi. Kouluaika jos olis, niin vois sanua, notta muut lukoo ja mä laskettelen.