Seisoon iltana täs yhtenä vanhas kellarivarastosnani. Olin kuvitellu notta pianhan mä sen siivuan ja tyhyjään, siis päinvastaases järjestykses toki. Siälä oli Peltosia poikinensa, ei kunnon vanhoja remmillisiä hikilautoja (niistolis saanu komiat hyllyt seinälle), toki hiki nuas mun peltosiski on aikoonaan saatu ja suuhun verenmakukin, rakokkin monoosta kantapäihin.

Oli vanhoja monoja, leekoja, pelejä, tennismailaa palloineen, sulukapallomailaa iliman sulukia, räpylää, HENKARIA, makkaranpaistotikkuja, pesäpallomailaa, rullaluistimia, laskettelumonoja, porkkia ja porkkia …

Kaikki pelit oli iliman noppia, ku mä kerään noppia, arpakuutiootako ne ny on. Non siäviä, nopat. Siis enhän mä ny enää niitä kerää, kunhan joskus mennä aikoona. Mähän oon lopettanu kaikenlaaset keräälemiset. (Aina havaattekkaan, ku kaiken toimittelen.)

Niin, hermostuun johonaki välis niin maan rakkahasti, notta laitoon flikoolle tekstarin, notta se ilimoottautuu nyt HETI, joka haluaa vanhan tekokuusen. Toinen halus. Sitten hetken päästä laitoon uuden tekstarin, notta se ilimoottaatuu NYT HETI, joka haluaa ufoksin, ilimankostuttimen, toiminta ei taattu. Ei kuulunu mitään kummaltakaan. Sitten tekstasin, että saatari, ku täälon pelejä ja leluja vaikka kuinka mahrottomasti.

Hetken päästä soitti nuarimmaanen ja sano, notta Nyt Kyllä HETI Lopetat Tekstaamisen, ei voi olla suihkuskaan rauhas, ku koko aijan pitää kytätä puhelinta, nottei jää mistään tavarasta paitti ja iliman, ettei Ami vain kerkiä ekaksi varata…

Sitten löysin lisää leekoja, nukkekorin, parpinukkeja, klettuja niille, nukkekoron tavaroota, parpille vaalianpunaasen avoautokin… multa palo pinna kertakaikkiaan, notta kuinka nää kaikki voi olla MUN varastos? Laitoon taas toisella kärellä tekstaria, notta täälon melekoonen määrä parpinukkejakin!!

Johon tuli vanhimmalta flikalta het vastaus:”Päästä sisäinen lapsesi irti ja ala laittaa vaikka niiden hiuksia!

Pöhhöh.