Pakko on ny sanua het kättelys, notta käytän erelleen kaffimittalusikkaa; uuret kohokuvioonnit ja viivat suaratinpaperiis ei poista sitä tosiasiaa, nottei mulloo muistia. Jos moon suurimman osan ikääni, ja son palio se, laskenu mitalla kaffinpööniä, niin miksi ny täs vaihees enää hukkaasin sellaasenki tairon? Ku itte kysyy ja itte vatsaa, niin ei tuu riitaa, joten vastaus on: en minkään tähären.

Multa peruuntu kesällä korkianpaikan leiri raaronsäteelyineen ja seuraavan päivän huanoine hapenottokykyineen. Ny meinatahan ottaa meinaaminen ja leiriityminen uusiksi, vaikka kesä onki jo melekeen menny. Laskin sen ihan itte, ei ollu viivoja eikä kohopainatuksia kalenteris. Mullei oo viäläkään aamusin sukkia jaloos, vaan on paliahat nilikat. Sanraalit oon jo laittanu häveliääsyyssyistä komerohon, nottei kukaan epäälisi mulla viiraavan entistäki enempi. Eikä oo ollu viälä kylymäkään. Toki sellaasta pahemmin joura kuulostelemahankaan, sen verran kellon kans ajelen kilipaa.

Moon täs miättiny aijan kulukua ja sen säästämistä. Tuasta kaffimitasta tuli miäleheni, ku aamuusin lasken (ihan itte) pööniä suaratinpussihin, notta siinä vaihees mulla on jo töpseli seinäs ja sähkövirta knapsaastuna päälle, joillaki pannuulla kerkiää hyvinki laskemahan pööniä vaikka 10 asti mutta sitte taas on sellaasiaki kaffinkeittimiä, niinku mun omani, notta hyvä ku kerkiän nelijähän sanua, ku jo vesi ripajaa sormille kuumana. Siinei oikiastaan säästä yhtään aikaa, mutta isoommalla kaffinkeittimellä säästää monta sekunttia, ku laittaa virrat päälle jo ennen laskutoimitusta. Mitäkö teen niillä sästetyyllä sekunniilla? Aivan, minen tiärä ittekään.

Kakarasta asti moon oppinu notta viä mennesnäs ja tua tullesnas. Siinäki säästää aikaa. Tai ainaki tramppaamista. TIärä oikeen, mihkä nuakin säästetyt askelehet tai sekunnit on käytetty. Ei ne ny ainakaan elon loppupääs oo orottamas mua, ku neki päivät on jo kuulemma laskettuna.

Mitenkähän tämän jatkuvan aijan säästämisen sais rahan säästämisehen? Mulla on nua säästämisasiat vähä heittäny keskenänsä kuperkeikkaa. Toki ei sellaanenkaa lause, ku syä säästäen savea, oo oikeen mistään kotoosin. Minen tykkää saven mausta. Multa o ainaki tosi palio säästyny savia elämän varrella.

Jos nämä kaikki ynnää yhtehen, niin mulla saattaa olla elon loppupääs monta käyttämätööntä sekunttia ja palio syämätööntä savia, ellen ny puakooksi heittäyry.

Toisaalta...mukaalen Oga Karikolta saamani kortin tekstiä: Koska en voi säärellä elämän pituutta, oon säärelly pikkuusen sen leveyttä.