Kattelin eileen illalla magneettitikkuani, notta meinasin itteki karota. Mun itteni löytymisehen ei kyllä mikkään magneettitikut sitte auttaasi, pitääs olla jokin valtava teollisuusimuri. Niin multa levahti pöyrältä isoo kasa silimä- ja parsinneuloja laattialle, ne oikeen pirahti kuuluvasti puulaattialle, notta moon ny aivan hätäännyksis. Jossei Pyrypikkuunen niihin kävele niin sitten ainakin mä . Ny kuljen täälä Ainot jaloosnani. Niinku ny mullei muuta tyätä olisi, ku kontata laattioolla taskulampun kans ainooten, mihinä nolis, neulojen  lukumäärääkään kun minen tiärä.

Se magneettitikkuni on niinku opettajan karttakeppi, sellaanen nykyaikaanen, sitä saa pirentää, lyhentää ja lopuuksi sen saa kuulakärkikynänkokooseksi.  Ei löytyny tikkua ei. Son varmahan siälä samas paikas, ku on se niittipyssykin, jokon asunu meillä jo 3 vuatta ja kertaakaan en oo päässy kokeelemahan sitä; son aina katees. Messujen jäläkihin se hassusti löytyy hetkeksi…ny viimme reissun jäläkihin sitei oo enää tullu mistään framille. Onkohan se kuallu?

Pikkusiskooni oli päättäny siirtää yhtä 2 millisten helemien rasian paikkaa…siirti ne sitten yltympäriinsä huushollia…sano, notta iloonen ripinä vaan kuulu, ku ne sai siivet allensa. Helemiä oli ollu se tuhat kappalesta rasias mutta kuulosti kuulemma siltä ku parisen tuhatta olis puroollu. Sanoon sille, notta jos kaikki löyrät, niin oot paree ku mä knappieni kans! Nuan piänistä parimillisistä helemistä ei luulisi imurin menevän tukkuhun? No, sei varmahan ookkaan koskaan pessy imurinletkua, moon sentäs teheny senki jo kahareesti Siskooni sano, notta non niin piäniä helemiä, notta painuvat jalaan alla matonraitoohinki ja ennen joulukuusen sisähän tuamista saattaa viimmeenen helemi vasta olla imuris. Jalakalistojen väliiski niitä on ny.

Soli yli tunnin kans kontannu laattialla ja noukkinu helemiänsä ja ny on kuulemma purkis pualet helmiistä ja loppu pölyä. Minen usko, nottolis keriinny laskia niitä helemiä viitehen satahan, tiärän vanhastaan, notta son ollu melekoosen kiukus , siinä ny muka sitten laskemahan, notta yks, kaks, kolome, nelijä...höh

Meillon varmahan sukuvikana lanttalaureen kaikenlaanen tavarootten karottaminen ja kerääminen laattiollta. Eräänlaasta keräämisvimmaa sekin varmahan on. Sei tuu aina kallihiksikaan, pysyy kruppikin vetriänä (?).

Kellä pysyy, kellä ei.