Muistattako, kun kerroon Kaarinasta, jolla oli palio kiiruhia ennen flimmeriä, sen aikana ja sen jäläkihinki. Kaarinasta, jokei suastunu ajelemahan ampulanssilla, kun kerran oli omalla autolla lähteny ja oli tiskitki vielä tiskaamatta. No, enivei.

Kaarina oli saanu puhelinsoiton töihinsä naapurin Tyyneltä, joka oli kertonu niiren yhtöösen naapurin, Kertun, kuallehen. Kaarina oli kiitelly tiarosta ja istahtanu hetkeksi hiljentymähän ja siunaamaahan ittensä ja Tyynen; ku kuulemma aina menöö sitte kolome samalta alueelta.

Pian Tyyne oli kuitenkin soittanu uurestansa hätäännyksis Kaarinalle takaasin ja sanonu, notta ny se Kerttu menöö tuas itte punaanen takki päällään polokupyärällään ja oma tukka pääs!

Saahan sitä ny miälensä muuttaa tarpehen niin vaaties. Naiset ny ainaki. Kerttukin.