Piti oikeen miättiä, mitä kirjoottaas. Kirjoottaasko siitä, nottoon ollu kotosalla ny enemmän ku pitkiihin aikoohin. On vähän sellaanen matalapaine omaskin olotilas, kun totuun jo eläkkehen alakaes menemähän kolomena päivänä viikos omiin käsityäharrastuksiini. Joku silloon ehti multa jo kysyä, notta kuinka viittin olla "aina" menos. Aina menos...niimpäpä niin, sanoon silloon hyvinki arvootuksellisesti, notta kulien niin kauvan, ku pääsen itte menemähän ja ku joku viittii järiestää ohojelmaa, notta sille kaikelle voi joku päivä tulla stoppi. Se stoppi tuli nyt Koronan muaros.

Kuulun perussairauksieni osalta riskiryhymähänkin, joten siksikin oon ollu vähän nyt taiten. Muttei mulla olisi ollu paikkaakaan, mihkä mennä, kun kerran ihimisten ei saa parveella kylillä eikä turuulla. Jääkaapis on sapuskaa vaikka muillenkin jakaa muttei oo liiemmälti hyysikkäpaperia. Kävääsin aamupäivällä kaupas mutten piruuttanikaan ostanu vessapaperia. Nii-in, toki unohrin sen ostaa. Aamupäivällä menin, kun minen viitti nousta ennen sianpiäremää tai heti kukoonlaulun aikahan ehtiäkseni 7-8 välillä riskiryhymille tarkootettuhun ostosaikahan.

Mullon kaikki klasit, silimäklasikkin, joelle ja koskelle päin, siälä riittää vauhtia ja virtooksia mutten näe maantiällen, elikkä jotenkin tuntuu nottoon aivan yksin mailmas.

Mun eresmenny pomoni sano 35 vuatta sitten, notta joka sukupolovi näköö ja kokee soran. Vähän hymyylin sillen asiallen silloon mutta se lauset jäi miäleheni ja nyt on se "meidän sota-aika". Jos nyt tuntuu näinkin pahalta, niin miltä on tuntunu niistä perheistä, joiren isä ja poijat lähti sotahan? Miltä tuntui Karjalan asukkahista, kun evakkohon piti lähtiä kaks kertaa ja jäärä sillen tiellen. Tämä on vain kalapia aavistus niistä aijoosta.

Mun on paha olla monien perheettenkin takia, joiren lapset joutuvat (!) olemahan nyt kotona. Koti ei oo kaikillen se paras paikka. Valitettavasti. Kouluruakaalu on torellakin voinu olla monelle kasvavalle lapselle se ainut lämminruaka päiväs ja joillekin perjantain sapuska on ollu ainua kunnon ruaka koko viikonloppuna.

Kuinka nopiaa se perusturvallisuus voikaan karota. Meirän perusturva on hianon säikeen varas ja kun sen joku katkaasoo, kuuluu vain naps ja kaikki on toisin.