Molin kesällä ainua, joka virkkas Jyväskylän juna/linja-autoasemalla. Toki saatoon olla ainut, jolla oli siihen aikaakin.
Istuun varmuuren vuaksi lähellä lähtevien linjurien aikataulua. Minen keherannu kysyä keltään, notta kuinka taulua olis pitäny lukia. Koko aijan se oli tuas muuttumattomas tilas. Ja minähän en ollu menos OK MORSW:n.
...lopulta menin pihapualelle kuleksimahan nähräkseni linja-autoja. Muina miehinä talsin isoon laukkuni kans tutkimas ympäristöäni ja selvitin ihmisiltä, että mistä mun autoni lähtöö. Olihan siälä pikkuusia lähtökylttejä, mihin autot oli menos. Mutta enhän mä tienny pikkupaikkakuntien nimiä, mihin linjurit oli menos! Mihinään ei lukenu, notta Varkaus.
Onneksi yks pariskunta sano menevänsä Varkauteen ja auto lähtöö laiturilta numero se ja se. Olinhan mäkin saanu oikian laiturin numeron mutta ku lähtölistas luki just niitä viarahia pikkupaikkakuntien nimiä. Seurasin katseellani kuin hai laivaa sitä pariskuntaa. Ne meni kaffille sisälle ja mäkin käytin sitä hyväkseni ja menin kans takaasin sisälle (pihalla sato) ja ostelin R:ltä käsityälehtiä. (Olihan hyvä R-kiska siälä, käsityälehtiä oli niin palio, notten voinu eres kaikkia ajatellakkaan ostaa. Olisin kyllä isoosti halunnu.)
Kun sitten huamasin pariskunnan lähtevän pihalle, menin ittekin. Ja niin nousin oikiahan linjurihin. Matkalla miätiin, notta ei oo ihime, kun mulla on linja-auto- ja junaneuroosi. Tuallaasella menolla siitei pääse eres erohon. Valotaulus ei vaihtunu tekstin teksti ja ulkona linja-autopaikoolla luki piänempien, outojen paikkakuntien nimiä. Ei tullu eres kotona mieleheni, notta olisin tutkinu kotomaan karttaa, notta minkänimisiä paikkakuntia on Jyväskylän ja Varkauren välis.
Jos meilläkin lukis täälä kyltiis aivan viarahalle ihimiselle, joka haluaas linjurilla tai junalla Vöyrille...Ventälä, Palonkylä, Kirkonkylä, Ruusupuro, Lehmäjoki...Vahava usko pitääs olla, notta lopus olis vastas Vööri.
Niin. Meiltä ei kait mee linjuria Vöörille. Eikä junaakaan.
Kommentit