Moon jo joskus aikaasemmin murehtinu sitä, ku tiatsikka ei maharu kiriootuspöyrän ylälaatikkohon, silleen kivasti silikkinauhalla kiarottuna ja päälle olis kiataastu viälä rusetti. Niinku kirjehet ennen vanhaan laitettihin. Korpuulle on turha tallentaa, harvoos konehis  on enää korppuasemaa. Ei mullakaan oo eres kanelikorppuja kaapis. Pitää olla polttava seeree-asema, seereet vois sitte kiapauttaa silikkinauhalla ylälaatikkohon jäläkipoloville ihimiteltäviksi. (joo joo Laura, tiärän, notta mullon polttava asema...muuta en siitä sitte tiäräkkään.)

Ny olis sitte nuata muistitikkuja. Niitä mahtuuki palio ylälaatikkohon. Niitei oo suunniteltu niinku oikeen säilytyksehen, jos niitä on viiskymmentä ylälaatikos, niin kuka ihime viittii ottaa selevää, mihinä niis just on se yks kuva. Permanet-kynälläkään ei saa laitettua ku jotain avainsanoja siihen tikun päälle.

Aivooski pitääs olla muistitikulle paikka. Johkin korvantiätämille vois asentaa sellaasen upsportin vai oliko se uspportti, no jokin kumminki, portti. Mullon töis sellaanen langatoon korvakuulokes puhelimihen, johona vilikkuu punaanen valo, näköö asiakkahakki,notton viälä virtaa akas. Yän aikana ollu molemmat lataukses: kuulokes ja akka. Siinä muistitikus vois olla valon lisäksi siruki, ellei vaikku sitä  tukkisi. Aamulla vaan tamuaas sen korvahan tai siihen porttihin korvan taakse, niin olis kaikki ajatukset taltiootu. Ei tarttisi ihimetellä ku puhelimen kalenteri piippaa muistuttaan koko aijan jostakin.

Ja mitä hyätyä niistä kännykän piippauksista on? Ei oikiastaan mitään muuta ku häirintää, sitten ne muistettavat asiat pitää kuitenki taas laittaa puhelimehen uutehen paikkahan hälyytettäväksi taikka paperille.

Mullaki on muistivihkoja niin maan perusteellisesti, ku vaan ny taas tiätääs kiriootuspöyrän tyhyjentämisen jäläkihin, mihkä laitoon ne. Ja niistäkää oo oikiastaan mitään hyätyä, jos oon esimerkiksi laittanu yhtehen vihkohon jonkin elokuvan nimen, jonka haluan, niin minen muista mihinä vihoos se nimi on tai että yleensä oon laittanu mitään nimiä ylähän.

Ajatukset lymyää aivoos. Tai ne on lymmys. Non muuten kaks eri asiaa; olla lymmys ja lymytä. Lymytä on vähä niinku sellaanen negatiivissävytteenen asia, joka lymyää, välttämättä ei tuu koskaan esille, kunhan lymyää ... ja olla lymmys on sellaasta pikkukivaa piilosilla olua.

Mullon ajatukset vintillä sekä että.