Äiti osti tyttärelleen kakkukulhon kaapijan, söpön nuolijan. Tytär kysyi joulun jälkeen, että mikä se valkoinen läpyskä oli?
- No se oli kakkukulhon kaapija, sanoi äiti, äänessään sellaista vanhaa leipojan osaamista.
- Ai, mä oon aina luullut, että ne on sellaisia pehmeitä, sanoi tytär!
- Ai, niinkö, tuumasi äiti hivenen ymmällään, saattoihan se tietysti olla kermavaahtoraappa, kun ostin sen Kakkuritarilta. (äiti vastasi, kysyi nopeasti salaa kuuklelta)
- Ja minä luulin sen olevan kirjanmerkki, sanoi tytär.
Kommentit