Lujin Pirk-ka-leherestä notta kannattaa säästää maitopurkkien korkit. Tähän asti minen oo koskaan toteuttanu sen leheren eherotuksia sukkahousujen jatkokäytöstä mutta ny nappas. Tein tammi-pelin. Tai tammipelin pohojat löysin kirppikseltä ja siitähän se irea sitten lähti.



Paksummalla jeesusteipillä, tuttavallisemmin jesarilla, päällystin osan korkiista. (Se niistä saksiista, non ny niin pysyväs liimas nottei paremmasta väliä.) Mutta tammipeli siitä tuli! Viälä olis kerättävää kolomehen pelihin nappulat. Lujin muuten nottei jeesusteippi oo turhanpäiten saanu sellaasta nimiä! Son torellakin sota-aikana pelastanu sotilahia ja apollo 13 lennollakin sen torettihin pelastanehen astronauttien henkiä. Yhyret henget, nei mitään kissiä ollu.

Elokuvis sitä ohuempaa vaalianharmaata ilimastoontiteippiä laitetahan suun etehen...moon jo vuaren tiänny notta jokaanen näyttelijä siis kaapattu henkilö sais sen poikes suun erestä vain liikuttelemalla huuliansa. Niillei oo sitä vissihin kerrottu? Pakko tunnustaa notta meni vähä maku niihin kohtauksihin, ku suameskin tiäretähän nottei jesari suun eres mitään kiinni pirä.

Toki tätä paksumpaa jesaria en suasittele tälläämähän suun etehen ja kokeelemahan, sillä ohkaasemmalla tavallisella voitta jokaanen kokeella turvallisesti. Jesaria on muutoon sen sata kuviollista ja färillistä sorttia!!!

Aikansa siihen menöö ku miähensä laskoo! Kolomelle poijalle oon ostanu kirppikseltä (tuliteriä!) leeko-ukkopakkauksia ja sitten panin ne kasoohin "sulle-mulle" susteemillä jokahittelle. Mummallekkin jäi!

Tuliterä. On siinäkin aika outo sana. Mutta ny on miähiä, ei tartte mumman kans tapella notta kuka saa minkä näköösen miähen. Mumma ottaas aina ne palomiähet ja nykkään ei oikeen kunnollista palomiästä riittäny ukoos mummalle asti notta saan varmahan nua pari sinistä ylimääräästä partahihhulia (noitaa?) tai joulupukkia. Ei paha ei paha.