Olin eilisen helluntain melekeen koko päivän kirkois. Ensin tuli tv:stä Isonkyrön Vanhasta kirkosta Jumalanpalvelus ja sitten oltihinkin pian jo Koiviston siunaustilaisuures. Piti oikeen istua ja kattua niin, notta melekeen oli puakin puuruksis.

On se melkoosta teatteria nua sotilaalliset hautajaaset. Eräänlaasta koketeeraamista koko aika. Lipun taittelus ja seppeleetten siirrois hautakummun päälle tuli aivan mieleheni tinasotilahat. Karetit osas kyllä hommansa, niiren on turha sanua sitten, kun petaavat sänkyjä kotioloos taikka lajittelevat pyykkiä, notteivat osaasi.

Ny ei pirä luulla, notten arvostanu Presirentti Koivistoa taikka siunaustaan. Arvostin minä. Kapinootten vaan aina etukätehen suunniteltuja koketeeraamisia vastahan. Muutoonkin mua joskus vaivaa meirän luterilaases kirkos se ylös alas nouseskelu. Toki en tiärä mitään katolilaasesta kirkonmenosta. Jos mä järiestääsin kirkonmenot, niin nolis melekoosen hiljentymisehen suuntautuvat, jokaanen sais olla omis oloos. Toki ei saisi veisata yksistään, jossei oo veisuun aika. Punaanen lanka toki tulis olla, kuinka menoorahan loppuhun asti. Tierän notta uskonasiat herättää useenki kiihkiää keskustelua, mutta saahan niiskin olla jokahittellä omat mielipitehet.

Loppujen lopuuksi ei Jumalanpalvelus ja jumalien palvelukset oo isoosti muuttunu sitten pakanallisista aijoosta. Uhurilahajoja ei toki enää kirkkoohin vierä. Moon aina sellaanen vastarannan kiiski. Mun Jumalani on sellaanen, joka on aina läsnä ja son toki kirkoskin muttei se tykkää mistään ylös alas meiningiistä. Son silleen aivan tavallinen. Niinku mäkin.

Tierättekö mikon pessimismin huippu? Son se, kun pitäis tilata aika lääkärille mutta tilaakkin sen suaraa patolookille.

Mukavaa iltaa Vilukissistä. Tossa harioottelin niinku uutisia, aamulla ne sanoo aina "hyvää huomenta uutisista".

Nii-in. Minkä ihmeen takia lääkkeitä määrättäessä ei näe ekaksi sitä julmettua lakanaa, joka on taiteltuna sinne pilleripurkin ympärille paffiloorahan! Lakanaa, johona lukoo, miksi sait sen lääkkehen ja mitä siitä seuraa...

Mullon istumatyälääsen ongelma lonkkapursiittieni kans. Vaikka seison osan työpäivästäni, niin pohkeista pakkaa limapussit oireella ikävästi. Yritin jotain tulehruskipulääkettä mutta minäpäs en niin vaan sellaasia saa, ku verenohennuspilleri ei tykkää niiren kaveruuresta.

Noh. Sain lääkäriltä hermokipuun lääkettä kokeeksi, josko hermosärkyä voitais niillä hoitaa. Otan sellaasen yäksi.

Ennen nukahtamista lujin sitten eileen sen pillerin paffilooras olleen varootuslakanan. Hyväänen aika. Eikö sitä lakanaa saisi ennen apteekkia lujettavaksi?

Pillerit on aika nykyaikaasia; ne sisältää paraoranssia ja kokkeniilipunaista. Just, seuraavan kerran Eurokankahas sanon notta paraoranssista kangasta ja siinä saa olla häivährys kokkeniilinpunaastakin. Kattotahan kuinka myyjien suut pannahan?

Haittoja ja hyätyjä? Saattaa lisätä ruakahalua mutta voi viäräkkin sitä poikes. Voipi tulla painon nousua mutta saattaapi tulla painon laskuakin. Maitovuatua rinnoosta, itsemurha-ajatuksia, impotenssia, kestoerektiota ja ongelmia siemensyksyssä. Och samma på svenska.

Haloo? 

Akselin (3v) ja Hiljan (1v) äiti oli sanonu Akselille jäänehensä nyt kesälomalle (ennen töiren alkua äitiysloman jäläkihin).
Akseli oli torennu, notta sekin on sitten jääny kesälomalle!

Äiti oli kysynyt, että mistäs sinä olet jäänyt kesälomalle?
Akseli oli katsellu äitiään niin kuin nyt vähän katsellaan itseään tyhmempää. Torennu sitten, että oli jäänyt kesälomalle rakettikoulusta!

Eikö äiti nyt ollut astronauttiaan havaannu ja torennu nottolis perhees rakettitiäteen osaaja?

Akseli ja isänsä olivat olleet ulkona käveretkellä ja Akseli oli vienyt isäänsä määrätietoosesti kohti lähellä olevaa pikkukauppaa.

Akseli: Onko isi sulla lompakko mukana?

Anssi: On, miksi kysyt?

Akseli: Muuten vain

Akseli: Akkeli unohti kauppaan jonkun yhen jutun

Anssi: Minkä jutun?

Akseli: jonkun yhen jutun, postimies varmasti tietää minkä

Ja näin pari päätyi kauppaan sisälle, isää kiinnosti mikä tämä unohtunut yksi juttu oli.

Se oli jäätelö.

Mukavan oloosta Valporia kaikillen. Aurinko paistaa koriasti, eiliset lumekkin huitsin nevadas. Ny on justihin sen aika, ku kroikootellahan vappuhamosis ja sitte saarahan kylymää.

Itte täälä niinku katehelisena huutelen. Kokeelin vähä kannallisia, ei voi korkkokengiiksi mainita. Mutta siihen kokeeluhun se jäikin, mulla pitääs olla korkkarit sellaaset, nottolis kannan leveys 50 senttiä, pysyys tolopillansa. Koroos tulis olla niinku elintasosiivet.

Ei hianostella ei. Muistoos on 11 sentin koroot, ei tullu silloon koskaan miälehenikään, että tulis sellaanenki päivä, ettei oo kengiis kantoja. Erelleen tuntuu siltä, notta kulukisin räpylööllä. Fläts fläts

Mihin katos se flikka, joka rakasti kenkiä? Ny on aina loppuhun kaluttuja kenkiä, koska muston tullu kenkäkauppoja kaukaa kiärtävä tyyppi. 9 vuatta jalaan kakeamisesta ja seuraukset vain pahenoo.

Äitini oli liikuntakyvytöön viimeiset 3 vuatta, mutta ikääkin oli hänellä vajaa 91 vuatta. Itse pian samas jamas ja vuasikymmeniä nuaree. Noh, valitukset seis, meen tukkimahan nua räpylät jalakoohini ja sit vappupaanalle.