Osaako kukaan sanoa mikä kuusilajikes tämä on? Kävyt on harmahtavansinisisiä, savunsinisiä. Kuusi kasvaa hitaasti korkeutta. Kävyt töröttää söpösti ylähäppäin.

Syätkö jukurtin pikkulusikalla vaiko ruakalusikalla vaiko jälkiruakalusikalla?
- mä syän aina kaffilusikalla siis pikkulusikalla

Minkälaasella lusikalla syät viilin?
- aina ruakalusikalla

Jos syät pakkauksesta päin jätskiä, voiko sitä syärä ruakalusikalla?
- ei voi, jäläkiruakalusikalla taikka kaffilusikalla voi

Jos se jätski on lautasella taikka jäläkiruakakipos, millä lusikalla sä sitä syät?
- ei se kerkiä mihkään kippoohin

Voiko viintä juara tavallisesta klasista niinku maitoklasista?
- ei voi, viiniklasin jalasta täytyy kuulua se ääni, joka syntyy, kun klasi lasketaan pöyrälle, eli ei saa olla vastuukiakaan

Voiko maitua juara viiniklasista?
- ei voi eikä oikeen vettäkään

Entäs kaffia, voiko sitä juara maitoklasista?
- ei voi

Pitääkö konjakkihin olla oikia konjakkiklasi?
- minen jua konjakkia

Entäs voiko likööriä nauttia tavallisesta klasista vai tulooko olla likööriklasi?
- hätätapaukses käy kaikki klasit, ei toki silimäklasit

Moon muuten miettiny syytä siihen, miksi nykyään inhoan imuroontia syrämmeni pohojasta asti. Son sitä, ku mä olin toosi siisti nuarena ja imuroottin joka päivä, kun nuaree flikoosta oli pölyallerginen. Moon saanu silloon imuroontikiintiöni täytehen! Nottei niinku enää ei trenkää.

Moon miättiny lisäksi näitä kotomaamme virmojen nimiä. Sen mä tajuan, notta jos ollahan heti sukset kohti ulukomaita virmaa perustettaes, ja tiäretähän notta ulukomaankauppaa tullahan tekemähän, niin voihan sitä laittaa nimehensä hianua enkun kiältä.

Mutta kuvitellahan ny tuiki tavallinen autojen maalausfirma, joka toimii piänellä paikkakunnalla. Ei äkkiseltään heti miäti, notta ollahanko ulukomailla asti jo parin vuaren sisällä maalaamas autoja. Niinku Usasta esimerkiksi tuataas autoja maalattavaksi vaikka Ylistarohon. Ei kyllä heti niinku nappaa.

Mutta komiasti pitää firman nimes olla sana painting.

Jos oot lupiinin ja jättipalsamin vihollinen, niin sun kannattaa skipata tää juttu. Toki saat kertua oman näkökantas. Ne kun on miälipitehet niin henkilökohtaasia, nottei niistä kannata ainakaan nokkahansa mitää hernestä vetää vaikka solis kotimaanenkin. Se hernes.

Ny on tosi palio ollu tv:s juttuja siitä, miten viaraslajikkehet pitääs saara kotomaastamma kokonaan poikes. (Nii-in, en ny puhu maahanmuuttajista...Pätiskö niihinki sama? Mäkin oon aluunperin tanskalaasta ja ruattalaasta tekua, osa on kotomaalaasta. Nih, pois vaan, ja mä ku oon jo keriinny lisääntyäkkin.)

Onhan se kivaa, kun on kivaa. Saa tutkijoolle ja erilaasille yhyristyksille palio puuhastelunaiheeta, ku isköö viaraslajikkehien hävitysvimma. Parempi homma olis mun miälestä keskittyä (viaraslajike) kotiloetanahan ja punkkiihin. Onnekseni jaksan viälä taistella hävitysvimmaa vastahan! Laitan vastavalakioota! Miksei kasviille voi taata vapaata liikkuvuutta niinku muillekkin eurooppalaasille? Näyttävät nua turvapaikanhakijakkin liikkuvan, nekin sitten aikanansa sekoottuu meirän kotomaalaasten verehen. Toki ny joku sanoo mulle notta so so. Erelleen sitä miältä notta piänempi paha nua kasvit on.

Moon ny teheny empiiristä tutkimusta 40 vuaren aijalta näistä viaraslajikkehista tältä aluehelta pohojammaata, omasta lähiympäristöstäni. Samojen teiren varsilla on lupiinia jokunen vuaresta toisehen. Tiänpyärtänöt niitetähän kerran tai pari vuares. Lupiinit ei lisäänny ei häviä. Hyvä niin, korioota ku mikkä.

Jättipalsamia mullon jokirannas 2-3 kappalesta. Komioota siälä koiranputkien, vaahteran- ja lehemustenalakujen, nokkoosten, sualaheinän, jualaheinän, kärsämöötten, koiranputkien, mesiangervojen ja knappikukkien seas. Ei lisäänny ei vähene yksikään lajikes, mitä ny vaahteran ja lehmusten alakuja on lisää joka vuasi. Ja nokkoosten.

Teirenvarsilla, mihinä ne muutamat lupiiniparaat on, kasvaa erelleen yhä enenevis määris oja- ja siankärsämöötä, koiranputkia, sualaheinää, jualaheinää,  jualavehenää (=villilajikes, kauhiaa!), timoteitä, pihasaunioota, saunioota (elänkualen-kukkia), puna-ja valakoapilaa, niittyleinikkiä, rumihinkukkaa (maitohorsma), syys- ja kevätmaitiaasta, knappikukkia (noh, son se pietarytti), voikukkia, hevonhiarakkaa ja maalarinsuti-ohrakkehia.

Sitten niiren tutkijooren syräntä oli lähellä se, ku meirän hyänteeset ei voi pölyttää, kun kotoperääset häviää. Vain niin. Nih. Yks ampiaanen sano mulle täs kerraasti ohipörrätes, nottei osannu pölyyttää ja sen kaveri ei osannu juara mettä, ku lupiini ei puhunukkaan suamia. Kiälitairotoonta sakkia kyllä ei meirän hyänteeset oo!

Sitte varmahan pitääs hävittää vaahtera, lehemus, siperiankuusi, hopiakuusi, jalokuusi, hevoskastanja, verivaahtera ja yks muu punaanen komia puulajikes. Ei nuata kaikkia oo tällä korkeurella kotomaata aina ollu. Hevoskastanjankin pohojoosin korkeus on vissihin tämä. Toki erellinen ilimaston viileneminen ajo jalopuita etelämmäksi. Niin nih, näitäki tulis sitten vissihin hävittää. Luumu- ja kirsikkapuut, sypressit?? Jne

Olishan se toki komiaa, ku meirän arporeettumis olis vain koivu, pihilaja, kataja, kuusi ja paju. Taikka mänty, honka ja petäjä.

Press to CRACK luki mun Magnumin Almond jätsipurkissa. Molemmin pualin purkkia luki. Molin hetken aivan äimänkäkenä. Mitä? Mitä? Mitämitämitä...huumehia? 

"Crack on kiinteä, kemiallisesti emäksiseksi muutettu kokaiinin muoto"

Hyväänen aika. Ku painoon (press) niistä kohorista purkkia, niin johan kansi aukes kivasti. Sitähän se sitte meinaskin. Mutta jos molisin viälä tyhymee ku moon, niin olisin luullu, notta ny ne on tullu luvallisiksi ja Ärräkin diilaa. Huumehia. Kokaa, tuttavallisemmin.

Press to Crack. Tiärän kyllä, nottei tuata kaikki ymmärrä, miksi kummas siinei lukenu paina tästä, saat kannen auki? Ei taira lukia Amerikanmaas jätskipurkis notta paina tästä? Meiston tullu niin niin trumppilaasia nottei paremmasta väliä.