Mones plokis on sanatarkistus, ku kommentoottoo. Se muka hirastaa mun miälestä kommentoontiaikaa, varsinkin jos on pitkähkö vaikia tarkistussana kiriootettavana. Tiärän toki, minkä takia son, mutta …eihän se estä kurian tai ikävän kommentin tulua, saishan kommentin poistettua muutoonki. Mä tairan vaan olla vähän hätähinen, notten tykkääsi kiriootella sanatarkistuksia. No, höh, ei soo ainua asia, mitä minen tykkääsi teherä.

Moon vaan sellaanen tavallinen tekijä omilla aloollani. Oliskohan kiva olla silimää tekevä? Minen kyllä osaa silimiä teherä. Sukkahousuus voi joskus olla silimäpako. Silimä pako...kävin täs kattomas välillä, mulloli molemmat silimät pääs rillien alla, eivät ollehet karuus. Joskus kirkkahalla auringonvalolla ne kyllä saattaa jäärä pihalle.

Kävin kaupas täs yks ilta ja sanoon kuskilleni, notta jos ajamma kolarin taikka muutoon vaan pyärryn tai jotenki halavaannun, niin älä vaan anna sairaalas lekurin ottaa multa palttoota pois päältä, vaan kaikki elevytykset ja ref…vibraroonnit, no sellaaset putken laitot tuasta kaulakuapasta tuloo teherä kletut päällä, siis mulla päällä, toki mukavaa vaikka lekuri olis vaihteheksi alasti, se kyllä söis sen arvovaltaa, luulen. Niin, notta varsinki leikkaukses tuloo mulla olla  päällystakkini päällä. Mulloli takin alla vain kesäänen huitula päälläni, jokoli ratkennu toisesta sivusta reippahasti. (Sillon niin mukava olla kotona, ei aharista, ei hiärrä ei kiärrä, on heleppo piärrä…noh kuinkas mä ny nuan jatkoon? Alakas tulemahan oikeen runomitalla. Runua. Ei muuta.)

  Ostin Vanha-aika kirppikseltä kanoottikirian ja kaavakkin niihin! Piirustukset on nätisti tuas toises paketis taiteltuuna.

   

Minen tiärä onko kajakki sama ku kanootti, mutta sou vot. Susanna Wanhasta Aijasta epääli nähressään mun kanootin teko-ohojehet, notta ku saan ängettyä itteni kanoottihin ja kanootin vesille, niin minen kauvaa pysy oikeen päin vaan alan yrittämähän eskimokäännöstä heti kettulan rannas ja jään pää alahappäin ja Ullakon aartehien rannas Akka joutuu aina kääntämähän mut oikeen päin, ellei oo jo happi loppunu. Multa, kyllä Akas sitä piisaa. Toki hapettomanaki mut voi kääntää kanootin kans oikeen päin, notten jääry huamaamatta pää alahappäin ja vasta keväällä löyretä isoon veden aikana jostakin ritaalan sillan alta.

Kuinkahan jokkut voi mennä istumahan kanoottihin, ahtahesen reikähän, mulle tulis hetkohta ahtahan paikan kammo. Jos ny joku päivä meloskelen tuas joella, niin seurakkaa ny vähän, notta oonko pää ylähäppäin vai alahappäin, nottetta luule mua uppotukiksi.