Nämä on ollu ny kova sana. Ei näillä pihalla oo viittiny talsia, siinon ollu hyvät taas vaalianpunaaset Reinot. Reinoohin on mahtunu teipattu varvaski. Nämä valakooset hiirineen tein joskus mennä vuasina suaraan omihin jalakoohini; perunatömpällä paukuttelin jalakaparkoohini saippuaasta lampahan villaa mutta niin vaan muarostui tossut. Liianki hyvin samannäköösiksi tuli jalakaterien kans. Tuas vasimeskin on jokin kumma liikavarvas ulkonema, joka on ollu ny tosi hyvä!

Joskus kakarana 6 vuatiahana multa jäi VASEN jalakaterä pikkuusine sääriluineen fillarin pinnojen välihin, äiti poloki heinäpellolle ja mä heiluttelin kinttujani tarakalla. En heilutellu sitten enää koko kesänä. Osa luitten päällä ollehesta lihasta jäi sukkahanki. Kesä siinä meni parantues ja kävelemähän opetelles. Jalakaterä jäi vähän vinoksikin. (Niinku luannekin?)

Vuanna 84 Ami kaato pirtinpöyränpenkin mun VASEMMAN jalaan pikkuvarpahalleni, penkki kesti sen muttei mun varvas, se meni meleko tohjoksi.

Vuanna 08 mä kaaruun VASEMMAN jalaan nilikan päälle, sääriluu ei kestäny mun sirua olemustani vaan meni eree poikki. Jalaka oli ollu kipsiskin jo 3 viikkua, ku huamattihin, notta VASEMMAN kantapään takakolmiokin on poikki.

Ny sitten ny justihin viimme torstaki-iltana just ennen nyplööksille lähtyä kaikes kiiruhus mä kokeelin VASEMMAN jalaan pikkuvarvasta kiviseinähän. Seinä kesti törmäyskurssilla hyvinki muttei jo entisestäänkin vanhasta vammasta muuttuneena ja kursittuna pikkuvarvas ei kestäny. En oisi uskonu, notta mun varpahien välihin mahtuu kiviseinän nurkka, sen verran nätisi ja sojottamatta non aina ollu viäretysten.

Minen ollu tiännykkään kuinka palio erilaasia voimakkahia sanoja mä osasin, siinä tuli kaikki kerralla pihalle meleko isoohinki äänehen. Sain niistä oikeen kokonaasia lausehiakin.

Kysyyn sitte perjantakina pihas yläkerran pariskunnalta, notta kuulitta mut varmahan eileen alakuillasta? Ukko katteli kauppakassejansa ja sano sitten, joo ei me. Joo ei me, tai joo kyllä me..kuultihin, notta sulle tuli oikeen isoosti kipiää. Me kuunneltihin kyllä sitten, notta sä liikuutkin viälä saratt...siis niinku puhumises jäläkihin, nottet jääny hiliaaseksi tai ainakaan liikkumattomaksi.

Ukko katteli mun vaalianpunaasia Reinojani ihaallen ja kysy viälä:"Mihkä sä sitten lährit eileen sen varpahas kans? Olit koko illan pois. Päivystyksehenkö?"

Ne jäi kattelemahn mun perähäni, ku vastasin vaan:" Nyplööksillehän mä!" 

Ei kuulemma urheelijakaan nää tervettä päivää, saatikka ny nyplääjä!