Mullon komia arkku! Son tyhyjä viälä, laitan sinne kaikki lehteni, joita en malta kiärrättää taikka antaa roskakuskille. Kun arkun aukaasoo, niin siälä on oikeen henkariillekkin sellaanen tanko! Notta jos arkun ny nostaas pystyhyn, niin solis vähä niinku vaatekomero, kaarderoopi. Tää on Ameriikanarkku. Minoon nähäny kulukaa oikeen isoonki Ameriikan arkun!! Tuas kylyvövakas mullon seereelevyjä, siiton heleppo ottaa seeseeärrää soimahan, ku imuroottoo ja tarvittoo vauhtia ja äksöniä kruppihinsa.
Mullon vattanahaas oikeen isoo äylämä. Tai jos olis viälä vattanahkaa, niin siinolis äylämä. Minen oikeen tiärä, mikä äylämä on, mutta kuulostaa tarpeheksi pahalta. Oisko se sama, ku palakehenkiäli? Onneksi ennen kuumaa vettä oli pellavaanen klettu siinä välis, niin notta oisko tapaturma ny niinku piänee? Ei oo. Tiärä sitä, en viitti kokeellaa uurestansa. Mä kaaroon sunnuntakina perunootten keitinveren muka viämärihin.
Lavuaaris oli lios fairivedes herneskeittopata (soli ollu viikon kylymiös) ja yritin osootella perunootten kiahuvaa keitinvettä kattilan ja lavuaarin reunan välihin. Hätähinen ku oon, niin siinei kauvaa nokka tuhise, ku patakattila oli kiappaastu nurin...vedet juaksiki suaraan mun vattanahkahani. Minen purottanu pataa vaan tyhyjäsin loppuhun asti (toki ny jo lavuaarihin) ja vasta sitten nostin hamehen helemoja kartoottaakseni vahingot.
Nätisti vattanahaan eka kerros rullaantui siinä kartootukses, soli tarttunu sukkahousujen liirinkihin. Ny sitei enää niin porota, näin maanantakiaamuna. Yällä vähän viälä, meinaisn unisnani hairaasta kynteni nahkahani mutta siinä kyllä sitten hetikohta heräs ja jätti krapsuttamatta. Onneksi ei oo pikiniaika menos. Kuka nauro??? On mulla ollu pikinit joskus, silloon yks vuasi, ku kelloja ei viälä siirrelty paikasta toisehen.
Oli vähä vilipoonen olo, ku istuun syämähän. Kaikki vaattehet vattankohoralta oli märkinä. Mutta minen ny muutakaan keksiny, ku laittaa kylymän ja märiän rasun. Laastaria olis menny ripakopallinen. Hyvältä maistu perunamuusi, oli melekeen tehty kantapään kautta. Hyvä ruaka piänempi porotus.
Tää ei ollu kyllä se paras mahrollinen rasvaimu ja kukaan ei taatusti huamaa töis, nottoon laihtunu vajaan millin vattankohoralta.
Ps. Ny vasta aamupesuulla havaattin, notta mullon vattanahaas oikeen isoo rakko, oikeen vesikello. Kellojen siirtoyä on menny, mutta siirrän tän vesikelloni pian töihin. Saa nähärä havaattooko ne, nottoon laihtunu? No, höh, vesikello on kyllä suuree ku alakuperäänen vattanahka...se siitä laihtumisesta.
maanantai, 1. marraskuu 2010
Kommentit