Oon miättiny täälä pääni puhki, mistä kaikkialta alkaasin pyyhkimähän pölyjä; lipastojen päältä vai tyhjääsinkö soffien päällystät tai lipastonlaatikot vaiko oikeen siivuaasin yläkaapit? Ei oo kauhiasti huvitusta, mutta tehtävähän son, siitei ny päästä etuaedemmäksi. Kiusallinen dilemma. Ja kuitenkin siirrot on tehtävä, ei mtään voi jemmata kauhian pölyysinäkään. Kellojakaan.

Viälä ei oo kiirusta kellojen keräämises, pitääki laskia, kuinka monta niitä oikeen oikiasti onkaan, jotta pääsöö kakki joukkohon tunninsiirtoon ja pitäähän niistäki pölyt pyyhkiä ja patterit tarkistaa, vaihtaa pirkat duracelliihin. Hualto pitää teherä, viärähtäähän taas puali vuatta seuraavaan siirtosiivouksehen.

En oo keherannu keltään kysyä, ku ei kukaan puhu äänehen, jotta miten ne osaa tiätää palioko se tunnin siirto on vai onko se kaikille paitti mulle niinku ittestään selevyys.  En oo osannu itte laskia, palioko se tunti on sentiis, metriis yms.ja mistä laskettuna, mutta otan itte vastuun ja teen oman arvioni ja siirrän kaikki kellot sovittuna aikana sovittuhun paikkahan elikkä tunnin etehenpäin. Kuinka siirretähän sisäänen kello?

Laitan puhelimen (sen uuren) herättämähän kolomelta aamuyästä, se onkin vain vähän ennen mun normaalia surenhetkiäni. Ja sitten kerään kelloni koppahan ja siirrän ne kaikki tunnin etehenpäin. Vaikka yläkaappihin, kyllä se tunnista menöö.

Voi että, hankala yä tiaros.