Moon ajatellu ruveta urheelijaksi. Vaikka jonkin kestävyyslajikkehen. Sitten tulis aamuusin uutisten ja säätiarootuksen välis aina mullekkin mukavia juttuhetkiä. Vaikka kuinka nojaas kaukosäätimehen, ku ykkösellä alakaa urheelua, niin toisellakin kanavalla alkaa tai loppuu justihin urheeluruutu ja uutishuanehen soffalla istuu kolomin kappalein asiantuntijoota puhumas urheelun saloosta ja siitä kuinka ny taas käytihin niinku käytihin tai kuka valamentaja on saanu kenkää.

(Kuinka se muuten päriää yhyrellä kengällä, kenkää saanu valamentaja? Mullekkin sais tuara kenkää, vaikka usiemmakkin.)

Lupaasin olla kestävyysurheelijana varovaanen. Joku urheeluasiantuntija sano täs yks aamu, jotta alakaa miäletön(!) tenniskausi. Vaarallsta sanon mä, niillon viälä mailakkin huitomista varten.

Miähet ja jokkut akatkin taitaas nostaa isoon metelin, jos aamusin tulis uutisis ennen säätiarootusta juttuja käsityälajikkehista. Asiantuntijoota istuus soffalla ja ne analysoottis tikkuamista, kutomista, ompelua, virkkoosta ja merkkoosta. Ja vaikka paperiaskarteluakin. Ei olisi aina ja joka aamu sitä iänikuusta urheelua.

Mulle tuli sähköpostihin, nottoon yks onnekkahista (ihanaa). Saan mahrollisuuden kokeella huippumukavia TONO-laatubokseria ilmaaseksi. Saisin bokserit suaraan kotiovelleni kannettuna! Ajatella! Postipoika koputtaas ovehen ja sanoos, notta tääl olis rouvalle aluushousut!

Bokserit on viästin lähettäjän mukahan tarkkahan suunniteltujakin, leikkaus takaas täyrellisen istuvuuren. Voi että. Pitää ny sitten vissihin luapua stringiistä. Minkähänlaanen etumusta niis on? Pelekään pahoon sen olevan silleen muatoon tehty…siälä vois  säilyttää vaikka paperinenäliinoja. Niitä, joita ny pian tarvitahan, jossei mulla riitä kärsivällisyys vuaratuksen opetteluhun. Riittää se. Kärsivällisyys. Ny otetahan akasta mittaa.