Ku oikeen yrittää, niin kerkiää tositosi palio. Moon ny taas intaantunu pesemähän imurinletkuja! Toiset pesöö mattoja ja mä letkuja. Miten mä voisin keriitäkkään mattoohin asti tällä menolla? Mulla on kyllä outo sympioosi näiren imurien kans. Ei riitä, notta omia imurinletkuja peseskelisin vaan notta viälä toistekin omia.

Ei laattioolle saisi jättää mitään lankatulluja lojuulemahan. Piänet siävät keräset saattaa sujahtaa imurinletkuhun. Omia aikojaan! Noh, nei ollu letkus, ei ollu. Pesty on.

 

Onneksi mettästysauto oli kotona. Tein letkusta tällääsen tuulitunnelin! Plonrit kuulemma tiätää, mikä son? Näin letku kuivi yhyren päivän, mutta sitten mä tarvittin itte fillaria.

Laitoon letkun sitten terassille. Arvakkaapa oliko kova homma lyhkääsen ihimisen saara monen meeterin (8m) pituunen letku terassin kattoparruuhin? Oli kova homma. Pelekäsin, notta tuloo mun säkälläni kattokin viälä alahan tai ainaki räystäskourut.

   
Ja koko aijan joku lauloi korvienvälis... "....hän rikkoi pölynimurin ja pelkäs että suutuisin, sen piiloon vei, kun sängyn alta löysin sen, hän sanoi mulle vältellen, se toimi ei ..."

Keskusimurin putkisto kulukoo seinien välis piilos ja ite yksikkö on jossain ullakolla, piänet lankatullut tukkona sisuksisnaan. Sitä olis ollu vähä vaikia saara seslongin alle piilohon. Jätin paikoolleen.

Se toimi ei...