Musta tulis hyvä suurlähettiläs. Suuri oon jo, niinku leveyssuunnas, pituuskin riittää siihen, jotta ovet aukee ylähältä asti ku aukaasen. Suurlähettiläs ilimastoasioohin.

Sateesilla ilimoolla sanoosin, notta ei oo olemas huanoja ilimoja on vaan huanua tai väärää pukeutumista, vääriä klettuja. Pitää vaan laittaa sarettakki päälle, ottaa sontikka, sateenvarjo taikka piskotikku följyhyn ja panna kummisaappahat jalakoohin. Harvoon niiren teirän autojen sisälle sataa.

Tuulisilla ilimoolla sanoosin, notta pitääkö sitä keltehisillä lähtiä paanalle, laita tuulenpitävä takki ja korviihin vaikka korvatulupat, jos oikeen menöö tuuli pään sisälle. Tuulitunnelia ei oo pääs olemaskaan, son väärää tiatua. Hiusten färistä riippumati.

Sitten molisin aikuusten oikeesti vihaanen, jos joku sanoos 10 asteen pakkaasella, notton oikeen kimotes! Mei saa opettaa kakaroolle ja muille nuaremmillen, nottei meirän oloohin muka kuulu pakkaaset. 10 asteen pakkaanen iliman tuulta on ku lehemän henkäys. Vasta jos menöö pakkaanen 25 astehen ylitte, voi puhua kimottehista, paukkupakkaasista.

Ja pitääkö sitä heltehistä intiaanikesää orottaa jantusjaloon? Harvoon son meillä sellaasta! Mitä sitä hankkia turhia pettymyksiä. Aivan kuin joku pettääs lupauksensa. Meillei oo luvattu eteläeuroopankaan heltehiä.

Jos oot jääny asumahan tänne, minne oot tullu taikka peräti syntyny, niin usko poikes vaan, meillä alakaa juhannuksen jäläkihin päivä lyhenemähän tai jos se on nekatiivinen lauset, niin illat pitenemähän sitten. Meillon syksyllä pimiää, märkää, kostiaa ja kaikkia siltä väliltä. Useen kesälläkin. Talavellakin.

Aina paistaa, aina sataa, aina kylymä, aina märkää, aina pimiää...aina ja aina. Ei oo huanon koskaan kohoren. Mitäs jos ny enneku kevät koittaa ja alakaa se (intiaani)kesä, päättääsimmä ottaa seleville, mikkon tämän ilimastovyähykkehen säitä.

Ei tarttisi sitten hakata sitä ottaansa aina samahan kohtahan tiiliseinähän.