IMG_0182-normal.jpg

Ny on taas kaikki kellojen kantamiset uusihin nauloohin ja aikojen siirrot reilas. Ei trenkää ku valita oma aika, kreivin aika.

Retuperä. Mistäs tuo sana on perääsin? Tarkootuksensa varmahan kaikki ymmärtää.

Päässilimäänen. Son jonkunlaanen... päässilimäänen, menöö ja teköö muista piittaamati. Nekatiivinen ilimaus.

Tulla silimille. Mun silimilleni et hypi. Jonkunlaasta sanallista hyäkkäystä.

Älä päästä koiraas irti. Koiransa irtipäästävä, son sellaanen, joka syää kaikki tiramisukakkupalakkin kaffipöyräs.

Kankkulan kaivo on sellaanen prunni, johka voi heitellä mitä tahtoo, vaikka rahanssakkin.

Son niin laillansa mukavaa. Yhyrellä lailla mukavaa. Laji ei laki.

Yks korkiastikouluutettu naisihiminen sano tv:s:"... pidenemisiä ". Mä sanoosin, jotta pitenemisiä, pidentymisiä.
Toki multa taaskaan mitään kysytty. Mutta loihen aina lausumahan jotakin. Nummisuutarin Eskokin sano jo mennä vuasina, notta siinä pitää munki puumerkkini seisoman.
  
Mitähän tekis, jotta mainittaas. Tairan mennä kattomahan, onko imurini, Ryyssonini, hengis tai eres kotosalla. Siiton ny aikaa, ku viimmeksi treffattihin.

Mä siirrän aina aikaa mutta toivotan ny kuitenkin kaikille kelloja siirtänehille hyvää kellojen siirtoyän jäläkeestä aikaa. Aika aikaansa kutakin. Aikaa ja aikaa.