Lujin Millanin plokilta, ku soli lukenu koka kolan ihmeetä tekevästä vaikutuksesta esim.vessan siivouksehen. Silleen, nottei sitä ollu siivooja hörppiny vaan sitoli käytetty itte siivouksehen. Koka kolaa, ei Millania. Mene ja tiärä olisko asias perää, notta puhurasta tulis, mä saan pelekästä koka kolan juamisesta krapulan.

Niin siitä tuli miäleheni, ku vuanna ...jaa-a...apua, ainaki 26 vuatta sitten mulloli pirtinpöyrän päällä Ma-ri-me-kon punavalakorairallinen vastuuki, johon oli alakanu tulemahan tummia viiruja sanomalehtien lukemisista, vaikka vaan Pohojalaasta lujettihen, nottei sen kummempaa lehtiä. Pesin vastuukia fairilla, pesin pyykinpesujauhehella, pesin properin misterillä, hinkkasin hankausvimillä...mustat rannut senku vaan oli ja pysy.

Sitten joku sano mulle, nottako en oo hoksannu laittaa voita!? Voita?? Niin kuulemma, sillä jos jollaki lähtöö lika ku lika vastuukista. En tiärä, ketä viätihin, mua varmahan ja lujaa.

Otin seuraavana iltana oikiaa voita pualikilua ja veitten käteheni ja suaristin isoon vastuukin laattialle. Aloon vedellä veittellä rasvaa nurkasta nurkkahan...niinku oisin jättilääskokooselle näkkileivälle laittanu voita iliman meetvurstia tai lauvantakimakkaraa. Ei siinä ny toki kauvaa nokka tuhissu, ku koko vastuuki oli voireltu. Sitten siirrin sen muhimahan ennen huuhtelua kuumalla vedellä. Näjin mielessäni jo ihka uutukaasen punavalakoraitaasen puhtahan vastuukin.

Vastuukin muhimisen jäläkihin menin sen kans pesuhuaneesehen. Aloon vedellä veittellä voita pois, pyyhkäästen sitä aina paperihin niinku parturi leikatessaan papparaasen partaa. Ei näyttäny mustat rannut tulevan veittelle, ei paperihin. No, sitten ei auttanu muu, ku alakaa juaksuttaa kuumaa vettä voisen vastuukin päälle. Mutta eihän meillä ny tullu lämminvesisäiliöstä kiahuvaa vettä!

Päästin niin kuumaa ku vaan tuli. Vesi valu vastuukilta ku hanhen seljästä kohti viämäriä iliman voita. Hajin tiskihariankin ja laitoon fairia ja aloon kontaten pestä vastuukista pois rasvaa. Välillä pirin juaksevan vedenki alla, fairit lähti mutta rasvaa jäi. Miten siinä ny pysty pitämähän isoa vastuukia hyvin kraanan alla. Ei sitten kuinkaan.

Lopulta menin nurkasta nurkkahan pesten koko vastuukin siänellä ja fairilla. Sitten huuhtelin sen ja laitoon kuivumahan saunahan lauteelle. Seuraavaksi pesin koko pesuhuanehen laattian kontaten, ei siälä uskaltanu nousta seisomahan ja vaihroon kuivat kletut päälleni. Rasvattomat. Yritin luattaa siihen, notta yän aikana jollakin kummalla konstilla mustat rannut haihtuu vastuukista ilimahan...

Sai syyn lähtiä törsöölle kaupunkihin, ku seuraavana päivänä panin pöyrälle mustajuavaasen vastuukin; käsis kummalta tuntuvan, rasvaasen ja eltaantunehelta haisevan.