Niin, en puhu ny kastehesta mitään vaan kasteesta. Niinku kastikkehesta. Soosista.
Lämmitin mikros ruakalautasella erellispäiväästä kastikesta. Laitoon justihin keitetyylle perunoolle Eliakselle, 5v., syätävksi, sen omalle lautaselleen. Se ei oikeen tykänny, yritti syärä mutta moitti mun tekemääni kastiketta, kuulemma liian maustettua. En uskaltanu yhtään laskia leikkiäkään, notta pitihän mun saara vanhan lihan maut poikes maustehilla. Päätin lopulta lämmittää sille erellisiltaasia lättyjä, ne kyllä kelepas.
Päätin syärä poijan(kin) annoksen poikes ja miätiin syäresnäni, nottei oo ihimekään ku ei poika syäny, ku ei oo perunan hiventäkään vaan pelekkää possunlihaa annos täynnään.
Rupesin latomahan syämisen jäläkihin likaasia lautasia koneesehen ja ihimettelin, kun sen poijan lautanen olikin tiskipöyrällä perunoonensa!? Ja kastikeslautanen oli tyhyjä.
Olin flitaasnu kastikelautaselta naamahani soosin loput. Ei ihimekään ku oli pelekkää possua lautasella. Ja mun mahani sen jäläkihin.
maanantai, 27. helmikuu 2017
Kommentit