Kyllä tämä mailma on menos johkin, poispäin ittestä. Joitakin vuasia sitten, minen olisi eres sanonu, notten pysy mukana kärryyllä. Ny useen tuntuu, nottei oo kärryjäkään, mihkä olis pitäny päästä putuamisen jäläkihin uurestansa.

Puhuun töis vähä nuaremmalle Lauralle (vähä nuaremmalle? apua...29v) ja ihimettelin kuinken mä saanu yhtä osaa tekstistä otettua joukkohon. Laura sano, notta snippaa se. Snippaa?

Snipata. Oli keksitty yän aikana uus sana ja verpi. Hyvä ku mä tiärän, miton dipata ruakapäyrän ääres. (En kirioottanu murtehella ripata, nottetta luule mun jättäneheni poikes st:tä sanan erestä.)

Kotona sitten avasin teeveen ja siälä oli joku rokumentti loppumas ja toimittaja pyyti meitä kattojia osallistumahan hästäkillä...Toki mä ny heti tajusin, nottei millään polokupyärällä sinne mennä. Mutten oikeen tiänny milläs sitte?

Kattoon paremmaksi vaihtaa kanavaa. Poliisisariat mä viälä tajuan ja ymmärrän ja jotenkin pysyn juanes jopa kärryylläkin. Ei trenkää snipata ei hästäkätä.