Muistattako, ku kerroon kerääväni sisustuksiltaan rikkinääsiä lamppuja, mullon niitä ny jo jonkun verran, niin notta sain Rii-hi-mä-en isoon lasikipon täyteen, kymmenlitraasen. Haaveena olis laattialle sellaanen korkia ja kapiahko lasiastia. Mutta hyvä ku ny jo tämä pöyrällä.

Astias on vain yks roikka, no mikä son, johona on ehiä lamppu pääs? No, roikka kait. Tähän ei voinu porata reikää pohojaan tai kylkehen, nottolis saanu roikanjohoron piilohon. On tämä astia niin arvokas, notta olokohot ehiänä. Tiärä vaikka joskus tekisin sinne 10 litraasen nisutaikinan. (Miksi ihimees?)

Oon seurannu, ku Pyrypoika tykkää kokeella aikuusten kenkiä. Mikähän siinon, ku kaikki kersat teköö niin? Mun ei oo tullu mielehenkään kokeella kävellä näillä toisilla. No, vois kylläkin, pääsis kääntymähänki iliman nottei  tarvittisi kenkiä kääntää.


Teetin nua piänemmät Tossumontulla, non pehemiät käveleskellä töis tyrniänä ja muka tiätävänäkin. Ja viälä pystyski pysyen. Korkkarit on ollu jo pitkähän mennehen talaven lumia. Pian se "taas murtunu" pikkuvarvaski tykkää olostansa. Sei vain maharu viälä näihin. Reinotossut on yhä kova sana. Toki se varvas mahtuus hyvin tuan mun kengän viaruskaverihinki.

Mopo- mennä mopoilemaan, mopoilla. Auto - mennä autoilemaan, autoilla. Kuinka sanotahan, jos halutahan mennä traktorilla? Traktori - mennä traktorieilemaan...traktorieilla, traktoroilla? Isäntämiäs traktoroilee. Isäntämiäs traktorieilee pellolla. Ei kyllä kuulosta yhtään sitten oikialta. Siansaksaa oli pikemminki.

No, mä meen aamupesuulle. Kävellen.