Mulle soitti lehtikauppias. Kaikki kunnia niillen, minen vaan piittaasi niistä. Enkä siitäkään ku ventoviaras poikaanen sanoo het aluuksi, notta olipas hyvä, kun sait sinut Marita itse kiinni. Meinas poijalta karota pasmat, ku kysyyn notta lymmyysilläkö mollahan vai poliisia ja rosvoa leikitähän? Onkohan musta tullu vanha, ku minen sierä notta ventoviarahat käyttää musta etunimiä ja ovat ku tuttuja, tuloovat iholle?

Nopiasti se pääsi kuitenkin plarillensa takaasin.

Myyjäpoikaanen:" Minulla on tässä uudistunut Me Naiset lehti, laitetaanko huhtikuun alusta tulemaan?"
Mä:"No, ei sitten laiteta."
Myyjä:"Mutta kun tämän saa matkaan vasta huhtikuussa..."
Mä:"Koriaan, ei laiteta nyt eikä sitten."
Myyjä:"Tässä on todella arvokkaat korut kylkiäisenä ja ..laitetaanko..."
Mä:"No, ei laiteta."
Myyjä:"Saat vielä lisäksi arvokkaan kirjan, laitetaan huh..."
Mä:"Ei laiteta."
Myyjä:"Heti huhtikuun alusta lähtee matkaan 4 kk..."
Mä:"Mitä kohtaa sinet ymmärtäny?
Myyjä:Tuota...miten niin?"
Mä:"Sanoon, ettei laiteta."
Myyjä:"Mutta huhtiku..."
Mä:"Ei sana meinaa ei. Huamiotako sä hajet, uhumaikäänenkään ei tajua ei-sanaa."
Myyjä:" Rouva hyvä..."
Mä:"Minoon herra. Hei."

piip piip piip

Sitä sitten taas ollahan iliman uuristunutta lehteä.