Olimma kummilikan häis Nääsvilles Maisansalos ja siälä tuli mieleheni, nottei niis häis ollu yhtäkään kuakkijaa. Ei ollu kyllä Härmänhäjyjäkään. On se kans kummallinen sana: kuakkaviaras. Ymmärtääsin, jos perunapellolle tulis joku kuakkimahan pottuja ja olemahan suureksi avuksi mutta että häihin. Mitä siälä kuakitahan?
Tamperehelta tulles mun tuli sääli Rouva Navikaattoria. Koko aijan oli autosta yhteys siihenja se reppana joutu olemahan töis tauotta. Sillon aika yksinäänen tyäpaikka. Vikkelä se on ja hyvän laskupään omaava nainen! Se hoki mennen ja tullen, notta laskoo uurelleen, laskoo uurelleen, laskoo uurelleen. Mutta nopiaa se kyllä osas laskia. Ei ollu Ojalan laskuoppi menny mopen persiisiin.
Kävimmä mennä viikolla Tuuriski kattomas onko suihkulähtehet lisääntynehet Vesan puutarhas ja oli ne mun miälestä. Varmahan sellaanen solina kuuluu koko aijan, jotta ryytimaas istujalla on pissuhätä vähän väliä. Muutkin oli lähteny samalle reisulle, hellepäivänä. Höh.
Mulla oli helepoin reissu kuunaan. Ostin Nahkapaikasta vaan sanraalit, sellaaset varvastossunmalliset, 7.50e. Oli eka kerta, ku en tantteerannu korkkokenkien kans, notta nämäkö vaiko nuako, vaiko kaikki neljät. Järkiä oli mulle tullu jo sen verran, notta muistin, kun hävitin 5 (viiret) korkkarit muuton yhteyres. Minen niillä enää pysty kävelemähän, sellaanen naiseus on jalaan poikkimenemisen jäläkihin karonnu. Ja ny mä sen uskoon. Säästin tositosi palio rahaa. Mihinähän ne rahat ny on?
Jouruun välillä peesaamahan kuskiani, notten aivan oisi eksyny kyläkauppahan. Sain luvan seisua sellaases tositosi miälenkiintooses osas kauppaa, mihinä hyllyys luki: autovirtakynä, yläjyrsinsarja, taakkaliina räikällä....apua, jo oli miälenkiintoosta. Multa säästy rahaa silläkin osastolla. Mihinähän ne rahat on?
Yhtään en muuten seisonu lankahyllyyllä enkä kauhiasti Marimekoskaan siälä Tuuris! Sanoon siälä ittelleni, notta mitä himskattia sä taas tyynyvärkkiä kattelet, sinet osaa tyynyjä teheräkkään, hyvä ku tunnistat ompelukonehes, jos siihen harvoon törmäät.
Yhyrellä osastolla seisoon kauvan aikaa ja kattelin yhtä mekkoa, johona oli taskut helemas, soli sellaanen poikkiraitaanen trikoomekko, kapia ku mikä ja nätti ku sika piänenä. Muistelin aikaa, ku sellaasen sai ostaa sovittamatta. Mutta sitten alakas soimahan pääknupis Alatalon laulu...rikoo on riskillä ruma...
Mihinähän ne mun säästynehet rahat tosiaan on? Non karonnu. Pitääkö niitäki ny alakaa kattelemahan?
maanantai, 25. heinäkuu 2011
Kommentit