Ei tajua ei. Taas ollahan täs pistees nottei oo palio kuinkaan. Jokaanen tavara, puikko, pussukka, kerä jää justihin siihen, mihin sen lasken. Toki on tosi kivaa nottei ne osaa itte kävellä, kamalaa sekin olis. Saan tyähuaneheni alta aikayksikön sekasotkuhun. Kun pöyränpinta ei enää riitä, niin vetelen laatikoota auki ja siitähän tulookin sitten taas hyvä jatkopala.

Hmm? Tua yks purkki on kyllä saanu jalaat allensa?! Minen oo sitä tuanu. Saatikka ny syämäs, kesken valokuvaamisen! Kuinkas se ny tuahon on jääny ja konehellani ei toimi kuvankäsittelykään, olisin voinu laittaa siihen vaikka kaalinpään!

En se minä ollut, eikä Pirkkakaan. Soli Helena, joka sen toi! Mä vaan söin.