Onnistuun välttämähän melkein kokonaasen aamupäivän, nottei mitään ollu tippunu rinnuksille. Olin oikein tyytyväänen.
Kunnes havaattin notta vasimen kikin kohoralla, melekeen kainalos oli suklaata. Suklaata!

Ollu koko aamuna suklaata eres nähnykkään mutta olipahan vaan. Suklaata. Ei muuta ku märiällä pyyheliinalla hinkkaamahan suklaata poikes. Arvaatta ny. Klettu oli pesemätööntä pellavaa. Ny sen kainalon kohoras, het vasimen kikin lähellä, on vaaliampi läiskä suklaalla korostettuna.

Miltähän tuntuus, jos joku aamu olis asiat niinku monella muullakin. Päällisin pualin ok. 

Ei tierä ei.