ja onhan niitä ny toki muitakin joulukukkia, tässä ehkä yleesimmät.

Musta on tulos vanhemmiten jotenkin outo. (Kuka nauro?) Mitenkä muka vanhemmiten, joo joo, tierän olleheni aina, mutta yhä eneneväs määris outous sen kun vaan lisääntyy.

Ny seon niin pitkällä, notta mun kohorallani on hankaloitunu juuria nua joulukukat. Ne tuloo jotenkin aivan iholle. Varsinkin ne väärät kukat. Minen ny tunnusta mikon mulle yks ja ainua joulukukka, nottei kukaan vain jätä mua halutesnaan kukittamasta. Itsekästä, sanoosin, jos sanoosin.

Tämä sama ongelma on paikkapaikoon leikkokukiiskin, puhumattakaan ny ruukkukukiista! Leikkokukiista tykkään vain tuluppaaniista, auringonkukiista, lilioosta, kialoosta, iiriksistä ja kalloosta, ruusuusta en tykkää yhtään. Kukkivis ruukkukukis ei oo yhtäkään, mistä tykkääsin. Muuta ku ouroosta ruukkukasviista, niiren ei trenkää eres kukkiakaan, niistä tykkään. Pelarkuuniat, pelakuut menöö kesällä parvekkehella.

Notta niinku kukat on alakanu tulemahan iholle. Ei ihimekään, kun en palio eres saa kukkia. Kuka tämmöselle pöllöölle viittis eres mitään ostaakkaan, aina suu mutrus. Niiton muuten tullu ylähuulen yläpualellekkin! Mutruja ja juantehia! Yks kappales.