Kirppislöytöjä. Ylimmääses kuvas on ahkerat ja näppärät sormet taiteellu jälkipoloville pistoksia. Meinasin kiriottaa, notta muurahaasenpolokuja...son ainut sana, jonka muistan kouluaijoolta, ku piti tehrä kankahalle jotain...reikäästä ommelta, niitä muurahaasenpolokuja. Niistä tuli, äitini sanoja lainatakseni, juasten kustuja rivistöjä.

Alimmaases tuloo kaatajalla olla kans näppärät ja voimalliset sormet, jos meinaa jotain nestettä tariota. Tyhyjänäkin painaa melekoosesti. Tulitikkuaski on vain tuatesijoottelua, notta näjettä toupin koon.

Ostin mä muutakin, mutta kamerasta loppu akku. Palatahan niihin paremmalla aijalla.

Urheelu-uutisis sanottihin, notta jalakapallon MM-kisoos on kuvattu pallonpotkijooren kaikista erikoosimmat hiusmallit. Pitääkin muistaa aamuusin sen verran viivähtää enempi kotosalla, notten aina lähäre muatovaahrot näkyvästi pääs paanalle. Mullon paha tapa startata matkoohini, piittaamati siitä, onko tukka jo täysin kuiva. Tukka varmahan näyttää ihan vasikannualemalta tai että sateettomana aamuna oon onnistunu justihin ajamahan sen ainuan saretpilven alta.

No, jos fillaroires mulle sattuus jotakin outoja ojanpohojiensyleelyjä ja urheeluvalokuvaaja sattuus justihin silloon paikalle, ku ojan pohojalta nouseskelisin tai auton alta, niin sanoosin (jos kaikki hampahat olis viälä suus), notta, ei soo muatovaahtua, son vaan kuivunutta verta.

Kuinkahan mä tuasta MM-kisojen hiusmalliista ny ojahan asti pääryyn? Pitääs lähettää omasta aamutukasta valokuva samahan pelaajapäiren kalleriahan ja sanua, notta kattojillakin on mitä erikoosempia hiuskuantaloota.Vai mitä Outi Heis-kanen?