06.03.2012 - 07:26
Pitäähän mun ny ottaa kantaa ajankohtaasihin asioohin, muutoon te luuletta, jotta tv onmenny rikki tai minen oo ollekkaan enää kotona.
Moon ny kattonu taas tv:tä. Lainoppinehet sanoo, notta on toimittu tosi taitamattomasti Ahtehen Hilikan asias. Moon vähä samaa miältä, nuan ei teherä, jos meinatahan saara lainvoimaasia päätöksiä. Irtisanomisprosessi on oma juttunsa, ei se nuan toimi eikä mee laillisestikkaan. On se muuten jännää, kun pitää pomon olla puhumatta pari vuatta, tuli miäleheni sellaanen mykkäkoulu, jota joskus murkkuiäs tuli pirettyä vanhempihin päin, jos ne oli liikaa sekaantunu asioohini. Vaikka molin ollu tosi taiten. (Höh, ei sitä ny tartte sillä lailla hymähtää.) Mutten mä voinu olla paria vuatta hiliaa, olis jääny tanssirahat pian saamati.
Minen ymmärrä mitenkään tuallaasia piäniä ihimisiä, henkisesti piäniä miähiäkään, jollei riitä sanat hoitamahan asioota. Ja viälä tuallaasella vakanssilla olevalla. Kuulemma on pitäny oikeen huutaakkin ja rähistäkin kokouksis, jossei oo asiat menny niinku son itte halunnu. Kyllä toki mullakin on lyhyt pinna, mutta kyllä mä yritän kattua mihinä mä huuran ja rähisen. Ja lähiympäristö on oppinu olemahankin jo aika kunnolla, en muista pitkiihin aikoohin rähisseheni, heh.
Meen harvoon kenenkään pualelle nuan vaan, selvittämättä asioota mutta pakostikkin ny havaattin, nottei eres tarvinnu miättiä kenenkä pualella seisoos, jos multa sitä kysyttääs. Ottamati kantaa mikkä asiat on johtanu mihinkäkin, niin kuitenkin on osaamattomasti toimittu. Mihinä niiren lakimiäs oli? Suksittelemas? Tosi tosi taitamatoonta touhua nuan isoos yhyristykses. Pyrykin sanoos, notta toti toti KA-MA-LAA!
Kyllä son melekeen aina niin, notta se huutaa, joka pelekää tai jollei oo taitua hoitaa puhumalla tehtäviä asioota. Voi voi Timppa, tairat pissiä vaan omahan pesähän tai oman paikkas.
joten on kyllää hulluu olla alamaiselle kaksi vuotta mykkäkoulua,,
voihan vinetto!!!
Ja hyvin olet taas minunkin ajatukseni saanut kirjoitettua. Allekirjoitan tuon kaiken :)
Mukavaa ja rauhallista päivää !
Ootteko huomannu, että viimeaikoina on tullu esiin useampia tämmöisiä vanhoihin malleihin perustuvia juttuja, joita ei enää suvaitakaan? Aika on muuttumas ja hyvä niin. Nostan hattua niille, jotka jaksaa vaatia oikeuksiaan ja saavat aikaan muutoksen. Se on rankkaa puuhaa.
Pienten miesten huonoa itsetuntoa, sanoisin. Tosin ikävää, kun siitä kärsii ympäristö.
Öylenpäivänä poikkesin kirpparilla. Luuhastin paikassa varmaan liki tunnin ja kassalla iskin pöytään uusia vaatehtimia 42 egen erestä. Kevyttoppis-ulkoilupuku nro 146 oli kallein ostos 14 €.
Mut se kiusattu en ollu minä, eikä kassatäti, vaan n. 4v tytsi.
Flikka olis tahtonu kattella tavaroita, mutku äiteensä piti piänestä alvariinsa kiinni. Tyttö sano mont kertaa, et 'minä osaan kulkee omilla jaloillani', mikä oli minusta hieman huvittavaakin. Mutta se ei huvittanu mua yhtään, kun Iso uhkaili jatkuvasti ... vien sut autoon + ole kiltisti + lähretään pois jne. Vaik oikeesti tämä Iso roikku ihan koko ajan kiinni siinä piänessä. Yritti ottaa syliin, kisko käsistä, vaan tytsi rimpuili ittensä aina irti.
Minusta siinä oli oiva esimerkki miten kiusaaminen alkaa ja miten kiusatuksi tullaan. Takuuvarmaa on, että isona sen osaa, minkä pienenä opetetaan ... tätäkin lajia.
Minoon aina ollu vähä ylypiäki, ku oon ajatellu omaa käyttäytymistäni tyäpaikoolla.
Minen karijunu kellenkää, enkä riirelly.
Ku mä kerroon joskus Maknukselle tyäkäyttäytymisasiootani, niin se kehuu, jottei hän oo liijjoon huanokuuloonen.
Mullon sellaanen kauhia tapa kotona huutaa soppatorvi suaranaansei mee niinku mä meinaan, vaikka tyäs olin ku kollajan poola.
Moon selittäny Maknukselle, jotten mosaa KOTONA pinaata piänellä ääneellä, ku oikeen ottaa klupuhun. (Pitääs kyllä osaata, semmä myännän aulihisti).
Mykkäkoulua en pysty käymähän oikiastansa ollenkaa.
Vanahemmite on onneks ruvennu yskittöhön raakasti, jos mä korootan ääntäni, tai huuran.
Maknusta pakkaa silloon naurattohon ja siitä minen liijjoon tykkää.
Parastolla huutamati, ottaa lusikka kauniiseen kätehen ja pyytää anteeksi.
Toivottavasti tämän jutun myötä ite kuki perehtyis niihin ommiin asentteihinsa ja tekemissiinsä, ettei ainakkaan ite sortus samanlaisseen mitä tässä on nyt nähty!
Vaikee näistä jutuista on sanoa mikä on syy ja mikä seuraus,mutta tyhmästi hoidetulta jutulta vaikuttaa kaikin puolin.
Muistaakseni japanilainen sananlasku sanoo että
"kun kaksi ihmistä riitelee niin se joka ensin huutaa on hävinnyt kiistan" / tai jotain sinne päin... :)
Toinen tapaus oli yksi työkaveri, joka purki pahaa oloaan minuun ja mm. soitti semmoisia puheluita, jotka aloitti hyvin hunajaisella äänellä ja vähitellen kiihdytti ittensä järjettömään raivoon ja löi luurin kiinni. Soittipa vielä useimmiten uudestaan vaan saadakseen lyödä luurin toistamiseen mun korvaan... Että tapoja on monenlaisia tehdä toisten elämä hankalaksi. :(
Anneli: Kyllä koira koiran tuntee…juu nou. Rauhallista oloa sinnekin päin!
Sari: Ja työelämässä ei voi olla puhumatta, ei ne asiat sillä lailla voi mennä eikä onnistua. Joku toinen taho, toinen esimies, ylinjohto?, olisi pitänyt ottaa asiaan jo kiinni ja molemmat puhutteluun. Toki en tiedä vaikka olisivatkin olleet mutta aika tehotonta asioiden hoitoa, jos tohon pisteeseen asti meni asiat.
Piu: Oot muuten oikeassa…en ollut huomannutkaan, että tosiaan vanhoja käyttäytymismalleja ja käskyttämistä ymv. ei enää suvaitakaan. Se on hyvä niin. Se on muuten taatusti tosi rankkaa lähteä ajamaan asiaansa…itse monesti ryvettyy siinä mutta samalla luodaan pohjaa uusien vastaavien tilanteiden varalle.
Amalia: Sano muuta! Sanoisin, että olisi ollut parasta, että Timppa olisi hommannut vaikka komean uuden volvon…johan silläkin olisi saanut miehenmittaa lisää..hahahahah
Famu Falsetissa: Sepä, amm.yhdistysliikkeestä tuota olisi vähiten osannut odottaa.
Eso: Kirppiksiltä löytyy usein tosi hyviä asusteita lapsille, syystä tai toisesta ei olekaan paljoa käytetty. Joskus olen löytänyt sellaisenkin takin pojalle, jossa on ollut vielä alkuper.hintalaput kiinnikin. Ei sellaisia voi ohittaa. Olipas hyvä havainto juuri tuosta uhkailusta…(itsekin taatusti siihen syyllistynyt), noin ei lapsi opi käyttäytymäänkään kaupassa, kun aikuinen roikkuu kiinni.
Jagdev: On se hämmästyttävää. Voiko hyväveli-systeemi kantaa noin korkealle? Tuon tason ihmellä tulisi olla niitä sosiaalisiakin taitoja roppakaupalla.
Kaisa: Kyllä se niin vissi tosi on, notta tyämaalla tuloo osata olla ihimiksi ja käyttäytyä asialtaasesti. Kotona saakin olla enempi ittensä, heh. Kyllä mäkin oon nuarempana osannu huutaa niin, notta on kitapurjeet taatusti lepattanu. Yskittäminen on vanhemmiten himmannu moista osaamista, heh. Ottaa samoon mullakin kurkkuhun. Pininät ei oo mistään kotoosin. Suurilla kiriaamilla joskus joku joutuu mullekin puhumahan ja jos oon moittinu, niin mulle sanotahan vaan, nottet sä oo kuullukkaan kuinka mä huutaasin. Paree ittekin sitten vaan käyttäytyä.
Anna V: Juuri niin. Luulisi, että jokainen työelämässä on välillä tilanteessa, jossa punnitaan sos.taidot sekä se, että osaa katsoa omaankin peiliin ja todeta, ettei se peili olekaan vino vaan oma naama.
Rouva A: Susta voikin sanoa, että tiedät tosissasi, miltä kiusaaminen tuntuu ja miten se vaikuttaa koko elämiseen. Toivon, ettet enää koskaan koe samaa. Ja senkin tiedän, ettet koskaan itse tule syyllistymään toisen kiusaamiseen!
Anitta: Niin on. Vaikka ei kaikkia asioita varmaan koskaan tulla (me) tietämäänkään, niin näin ei kuitenkaan voi käyttäytyä. Eikä ketään irtisanoakaan. Asioillakin on olemassa marssijärjestys.
rusomarja: Olipas hyvä sananlasku! Joo, en mäkään pohjimmaisiin asioihin voi ottaa kantaa enkä tietääkään, mutta viimeisten asioiden hoitotyyli, sitä ei olisi edes saanut päästää julkisuuteen, jonkun olisi pitänyt sanoa, ettei irtisanomismenettely mene näin.
Cheri: Mun mielestä täs sun kommentissasi tiivistyi nyt koko juttu!
Voin muutoosta sanua, nottei oo nämä jutut heleppoja leivättömän pöyrän ääres. Mä tiärän.
Kutri: Jos on esimiesasemassa oleva tyyppi, niin luulisi, että testaukset esim.sos.taidoista olisi tehty...mutta ne varmaan monasti korkeissa asemissa tehdäänkin saunanlauteilla, hyväveli-systeemillä.