vilukissille(ät)gmail(piste)com
Tättähäärä, horttonoomikko,
ykkösluokan sähäläri
kiriootteloo, saa plarata,
virtuaalipäiväkiria ei oo lukus...
Son aika hankalaa ku ei osaa
olla vääräs silloonkaa ku
kannattaas olla.
Jerikonruusun riaknoosi musta:
Oon Tättähäärä, son
ihiminen, joka hyväs
uskos toimiesnaan onnistuu
sähläämään omat ja
ympäristönsä asiat sillä
tavoon, notta seurauksena
on lukematoon määrä erilaasia
suhteellisen harmittomalla
tasolla olevia hässäköötä
ja sählinkejä.
Koska Tättähäärä
ei yleensä aiheuta
sekaannusta pahuuttaan
tai ilkeyttään, häntä ei
pidä tuamita vaan pyrkiä
opastamahan vähemmän
harmia aiheuttavaan
toimintatapahan.
(Kiitos Jerikonruusu)
Kiitos Kutri ansiomitaleista
kiitos Nettimartta
Sain tunnustuksen Mallilta ja Intsulta. Isoosti kiitoksia molemmille mukavalle plokkaajalle!
Tunnustuksehen kuuluu kertua elikkä tunnustaa seittemän asiaa ittestä ja jakaa tää sitten seittemälle saajalle, jokka taas saa ja joutuu tekemähän tunnustuksia.
1) Mon tosi ahkera ihiminen. Varsinki korvienvälistä, siälä tapahtuu koko aijan jotakin äksöniä ja sitten mä pakkaanki olla jo aika väsyksis, ku oon niin teheny kaikkia. Mutta eikös se ookkin niin, notta ku ajatteloo kahareesti ja teköö kerran, niin son hyvä. Tai notta hyvin suunniteltu on jo pualiksi tehtykin. (Näkis vaan ne pualikkahat, höh.)
2) Mä näjen jokaasen sanan, nimen, numeron, viikonpäivän, kuukauden ... mitä tahansa färiis. Luulin, notta kaikki näköö niin, mutta ny vasta aikuusna moon hoksannu, nottei niin ookkaan. Elikkä mulla on synestesia.
(Synestesia tarkoittaa joillakin ihmisillä esiintyvää neurologista aistien sekoittumista. Aistiärsyke aiheuttaa synesteetikolle toisen aistin alaan kuuluvan aistimuksen. Synesteetikko saattaa esimerkiksi nähdä kuulemiaan säveliä väreinä tai tuntea äänteitä makuina. Tyypillisin synestesian muoto on kirjainten, numeroiden, viikonpäivien tai nuottien liittyminen väriaistimuksiin. (wikipediasta))
Notta voitta kuvitella sitä mukavien färien kirjoa, joka vilajaa tuas silimien eres ja aivoos, ku mä praataan. Mullei oo koskaan mustaa elämää, ainakaan puhues.
3) Sitten mä näjen kaikki kuukaudet, vuodenajat, viikonpäivät, viikot ja numerot määrätyis kuviois tai kuviorakennelmis, joita ei voi aina eres piirtää paperille. Jos sanon esimerkiksi maaliskuu, niin näjen koko kuukausien kirjon eresnäni färiis, jokaanen kk on eri färisenä mutta maaliskuu on siinä kuvios määrätys kohoras. Ei tätä kulukaa voi seliittää. Outo mikä outo. (Jos musta tuloo joskus sokia, niin näkisin sävelet päässäni färeinä.)
4) Voisin kiriootella ja lukia kaiket aijat ja joskus välillä voisin vähän tikuta ja virkata mukavan elokuvan ääres tai musiikkia kuunnellen. Töihin en kerkiääsi. ja sitten mä heräsin...
5) Haluaasin koluta ihimisten ullakoolla; kuunnellen tavarootten kertomuksia mennehistä aijoosta ja ihimiskohtaloosta. Ja kantaa sitten niitä tavaroota kotiani, johona kertomukset taas jatkuus.
6) Mulla syntyy aivoos koko aijan piäniä tarinoota ja juttuja. Satutäti.
7) Moon useen tosi väsyny itteheni.
Mä tulostin äsköön tähän ruskialle pöyrälle mun kaikki erifäriset lemppariplokit ja sitten heiluttelin punaasta kynää ... sain valkattua seittemän (7) erifäristä, seuraavaa tunnustuksen tekijää!
Anitta, Ihmeiden Madonna, Lakritsirousku, M, Piu, Thilda, Vaiskai.
Färittelemisihin!!
|
|
Ollaanko me jotenkin kytköksissä? Mä kans oon aina kokenut maailman värillisenä, tai jonkin makuisena tai johonkin asiaan liittyy tietty ääni. Myös mun vuoteni on visuaalinen, joka kuukausi on tietyssä paikassa mun skriinilläni, värillisenä ja vielä valolla varustettuna. Sä varmaan tiedät, miltä se näyttää. Olen joskus yrittänyt selittää jollekin ja saanut vastaani haalean mulkaisun:)
Eli sä olet jo tehnyt yhden tunnustuksen mun puolestani...
Nämä nappien jaot on muuten siitä mukavia, että tuosta listastasi löysin taas monta ennestään tuntematonta, tosi kivan oloista blogia. Kiitos :)
Millan: Kyllä mä luulen, jotta sieltä kuvia tulis, värillisä, mutta solis tosi vaarallista, moon niin avoin ihminen, että sieltä tulis kaikki julki! Usein on kamalaa, kun ei ehdi vierailla kaikissa blogeissa, niiton täällä bligistaaniassa niin monta aivan ihanaa tuttavuutta!
meeri: äläs nyt...sekin on taito! Joku sanoos jäätelöpuikko, niin sulla vilajaas jätskien hinnat silimis (aivooskin). Tuolle taidolle ei vissiin oo sanaa. Vielä.
irene: joo, jos sinisilmä -kirja ei oisi kertonut tästä synestesiailmiöstä, niin oisin ehkä keskeyttänyt lukemisen...mutta aivan tukka pystyssä luin sitä...mulla ei vain ole niitä tuoksuaistimuksia...mutta blueeyedboyn vikaa löytyy...en vieläkään tiedä murhaajaa.... Mäkin kuulin tieteell.nimen vasta pari vuotta sitten ja luulin tosiaan, että kaikilla on mun kaltaiset aivot. Onneksi ei sitten. Kai?
Kai mei kaik jollain taval värikkäi ollan, niin kaua, ko tääl keikutaa. Joku päiv mennee joskus synkiski färeis, ainaki mul, mut sit taas päässe ilosemppa färimailmaa.
Värillissi unnii mää näe usjaste. Sit ko ollan tost näköaistist juteltu, ni ussei ko pimjäs huanees sulkke silmäs, ni jostain syyst näkke niinko kellast valloo viäl jonku aik. En muistan sillon silt silmälääkärilt lainka kuyssy, mitä se sit meinaaa.
Jossei se ny kumminka mittää pahaa olsis, sitä kumminki toivon.
VÄRIKÄST SUNNUNTAIT SULLE!
Mutta täytyy myöntää, että vaikka itselläni ei kaikki sanat tai asiat vilise väreissä, niin jotkut kumminkin. Esim. A-kirjain ja numero 2 ovat punaisia ja lauantai turkoosi. Käytän myös värejä lukujärjestyksessäni koodaamaan eri opetusryhmiä. Näin näen nopeasti yhdellä silmäyksellä, milloin seuraava oppitunti on (kun lukujärjestykseni opin kumminkin vasta siinä vaiheessa kun se jo vaihtuu jakson myötä), ja muutenkin värikoodauksesta on hyötyä.
tupakissi: Jokahinen on harmahtava ja hokahittelle on tummanharmaa! Täs vias on sellaanen piirre, nottei joka hetki sanat oo samanfärisiä ku esim.eileen. En oo koskaan miettiny, notta kenen mielentila väriihin vaikuttaa...oma kait?
Unelma-Alla: Joo, ei sateenkaaresta haittaakaan oo ollu...ny haluaasin vaan kysellä,miten muut näkee tai kokee sanoja, lauseita...olen jo saanut yhden pitkän katseen...
EilaM: Joo,meissä kaikissa on värejä vaikka muillekin jakaa! Pimeässä näkee keltaista kun sulkee silmät, en tiedä syytä mutta jos näkee keltaisia viivoja silmänurkassa, niin se on lasiaisen irtoamista se. Ja sekään ei ole pahaa (ellei lasiainen ole verkkokalvossa kii). Joo, tämä sunnuntai oli melkoisen harmaa, surullisen ahrmaa. Kaikki asiat oli vaan sellaisia...harmaita. hyh
Lakritsirousku: Siis synestesiaa on sullakin!
Olga: Tuo vattajuttu oli kyllä aivan ihku!!!!
Kutri: Joten kyllä sullakin jokin neurologinnen juttu on aivoissasi!! Värikoodaus on hyvä, käytän sitä työkalenterissani. Mielikuvitusmurhia...en lähde Blueeydboyn matkaan tai reviirille...hope so...
thilda: En yllättynyt! Jään odottelemaan tunnustuksia!
Kuwaitin kaunotar: niin ja ajattele, etten ole tiennyt, etteikö kaikilla vilisisi värejä!
sus`jolkottelee: Niin, eipä siitä naamasta montaa velliä keitetä!Kiitos halinarvoosesta lausunnosta! Vai et kommakaan...ja näin helppoja sanoja, vain jokunen tavu lisätty tai hoo.
Olet joskus maininnunt tuosta väreissä näkemisestä, mutta että sitä on muillakin. Tuohon pitää ihan lähemmin tutustua. Näkyykö esim. ihmisten nimet jonakin tiettynä väriläiskänä vai esim. niin, että ihmisen muoto, keltainen naama ja siniset korvat.
Sangen mielenkiintoista, ehkä pikkasen vaikea selittää tällaiselle töröttäjälle, jolle punainen on punainen ja se on ylleensä ruusu.